maanantai 28. helmikuuta 2011

CHEDDARKASTIKE FAJITOILLE


2dl kuohukermaa
200g cheddaria raasteena
muutama punainen jalapeno silputtuna

Kiehauta kerma kattilassa ja lisää cheddar-raaste. Anna raasteen sulaa ja lisää maun mukaan jalapenosilppua.

FAJITAS


6-8 isoa tortillalättyä (tai vastaava määrä itsetehtyjä, laitan reseptin myöhemmin)

4kpl broilerin ohuita leikkeitä/fileepihvejä
600g naudan ulko/sisäfileetä

mausteseos:
1½tl chiliä
1½tl mustapippuria
1½tl juustokuminaa
3tl suolaa
3tl paprikajauhetta

öljyä

1 punainen paprika
1 keltainen paprika
2 keltasipulia
2 punasipulia

Ota liha huoneenlämpöön ajoissa. Sekoita mausteseoksen ainekset keskenään.
Tee naudanlihasta pari paksua pihviä ja hiero niiden sekä broilerin fileiden pintaan ensin öljyä ja sitten mausteseos. Paista kuumalla pannulla naudanpihveihin kaunis pinta ja aseta pihvit uunivuokaan.
Tee samoin broilerin fileille, mutta paista hieman kypsemmäksi vähentäen samalla lämpöä.
Aseta myös broilerin fileet uunivuokaan. Kypsennä 180 asteessa uunissa n.10min, kunnes kana on kypsää, mutta mehevää (nauta saa jäädä punertavaksi). Anna levätä hetki folion alla ja siivuta sitten mahdollisimman ohuiksi siivuiksi.
Leikkaa sipulit ja paprikat siivuiksi. Paista paprikasiivuja pannulla öljyssä pari minuuttia ja lisää sitten sipulit. Mausta ripauksella suolaa ja muutamalla rouhaisulla mustapippuria. Paistele taas pari minuuttia ja anna sitten kypsyä rauhassa kannen alla, mutta älä kypsennä ihan pehmeäksi mössöksi.
Kuumenna tortillat mikrossa (tai paista pannulla jos valmistat itse), tarjoile lihan, paprika-sipulisekoituksen, jalapenojen, valkosipuliranskankerman, cheddarkastikkeen, texmex-salsan ja guacamolen kanssa - annostele tortillalätyille ja kääri rullalle!

VALKOSIPULIRANSKANKERMA FAJITOILLE


1prk (200g) ranskankermaa
1 valkosipulin kynsi
½ limen mehu
ripaus suolaa

Hienonna valkosipulin kynsi. Sekoita aineet keskenään ja anna tekeytyä jääkaapissa ainakin puoli tuntia.

lauantai 26. helmikuuta 2011

ITALIANSALAATTI


3 keitettyä perunaa
5 keitettyä porkkanaa
2 omenaa
3 maustekurkkua
300g keittokinkkua/palvikinkkua
200g pakasteherneitä
2dl makaronia tai mieleistäsi pienehköä pastaa

Kastike
1½dl majoneesia
2dl kermaviiliä
2 tl omenaviinetikkaa
1 1/2 tl suolaa
1/2 tl valkopippuria

Leikkaa kuoritut perunat, porkkanat ja omenat sekä maustekurkut ja liha ohuiksi suikaleiksi tai pieniksi kuutioiksi. Kumoa ainekset kulhoon. Lisää joukkoon pakasteherneet ja keitetty makaroni.
Sekoita kastikkeen aineet keskenään. Sekoita kastike salaattiainesten joukkoon ja anna salaatin maustua jääkaapissa yön yli.
Salaatti oli ihan hyvää jos italiansalaatista pitää, mutta ei mitenkään erikoista jos ei siitä muutenkaan välitä. Jos teen tätä vielä jatkossa, käytän vähän voimakkaamman makuisia maustekurkkuja, enemmän majoneesia ja mausteita ja jätän perunat kokonaan pois.

THOUSAND ISLAND -KASTIKE


2rkl kermaviiliä
1rkl makeaa chilikastiketta
2rkl hienonnettua paahdettua paprikaa
½rkl hienonnettua rakuunaa
suolaa, valkopippuria

Sekoita ainekset keskenään. Nauti esim. katkarapusalaatin tai herkullisen tonnikalasalaatin kanssa.



Voit käyttää kastikkeeseen myös valmista kaupan majoneesia ja säilykepaprikaa.

perjantai 25. helmikuuta 2011

PAKKASVIIKONLOPPU TALLINNASSA


Minä ja mieheni vietimme kahdenkeskeisen viikonlopun Tallinnassa. Rapsakka pikkupakkanen (lähtöaamuna kotona -31,7) ei houkutellut kiertelemään pitkin Tallinnan jäisiä katuja ravintolaa etsien, joten uskoimme toisten suosituksia ja Viron top 50 -ravintolalistaa, raakkasimme ravintoloita niiden nettisivujen ja ruokalistojen perusteella sekä osittain luotimme puhtaaseen tuuriin.

Matkasimme Tallinnaan Viking Line XPRS:llä, jolla nautimme lounaan Bistro Buffetissa. Mies, joka matkustaa monta kertaa vuodessa samalla laivalla, sanoi ruuan olleen tällä kertaa yllättävän hyvää.
Yövyimme Tallinnan keskustassa Nordic Forum hotelissa, jossa olimme aiemminkin yöpyneet. Hotelli on mukavan nuorekas ja raikas, vaikkakin hyvin tavallinen hotelli. Sijainniltaan loistava, Viru-hotellia vastapäätä.

Nettiarvosteluista luimme, että hotellihuoneet ovat talviaikaan jäätävän kylmiä, mutta meidän huoneemme ilmastointi piti kyllä hyvän huolen tarkenemisestamme paukkupakkasista huolimatta. Ainut ikävä seikka hotellihuoneessamme oli vetämätön suihkun lattiakaivo, jonka takia vessassa sai suihkun jälkeen kahlata nilkkoja myöten vedessä.
Perjantai-iltana suuntasimme tunnelmalliseen venäläisravintolaan, Troikaan, joka ylsi Viron top 50-ravintolalistalla sijalle 22 vuonna 2010. Emme oikein tienneet mitä ravintolalta odottaa, toisaalta sen ruokia oli kehuttu kovasti, mutta toisaalta tunnelmaa oli kuvailtu hyvin kansanomaiseksi ja arkiseksikin. Olimme positiivisesti yllättyneitä astuessamme ravintolan hämyiseen alakertaan. Tunnelma oli äänekkäällä tavalla romanttinen - keskustelu aaltoili ravintolasalissa herkullisen näköisten aterioiden viilettäessä pöytiin, vodkan virratessa snapsilaseihin ja tanssijoiden esittäessä pöytien välissä vauhdikkaita kansantansseja haitarien säestyksellä.

Alkupalaksi pöytään kiikutettiin suostumuksellamme suolakurkkuja, smetanaa ja hunajaa.
Kiittelin mielessäni hämyisää ympäristöä valutettuani urakalla hunajaa rinnuksilleni (toim.huom: VAHINGOSSA!). Suolakurkkujen lisäksi meille ehdotettiin tyypilliseen venäläiseen tapaan vodkasnapseja (mies toteaa tässä vaiheessa, että "siitä se sitten lähti"...), jota upposikin paukku poikineen.
Minä tilasin alkupalaksi karhupelmeneitä ja mies Burjonkaa - savuista naudankieltä piparjuuren ja herneiden kera. Pääruuaksi minulle tuli Ptichka-nevelichka, eli hunajakuorrutettua viiriäistä. Mies söi Stroganoffia.

Alkupalat olivat hurjan hyviä - pelmeneitä vaan oli aivan valtavan paljon! Kun olin syönyt mahani täyteen pelmeneitä ja syöttänyt miehellekin niitä rutkasti, tajusin niitä olevan edelleen jäljellä kulhon täydeltä!
Myös mies piti alkupala-annoksestaan.
Pääruuan kohdalla lukuisat 8cl vodkasnapsit alkoivat tehdä tepposia niin muistille kuin makuaistillekin, mutta ruoka oli silti hyvää. Viiriäiseni oli hieman kuiva ja miehen mielestä stroganoffin kastike oli ehkä aavistuksen "turvallista", mutta liha mureaa.

Lauantaina hotellin aamupala maistui kummallisen heikosti.

Buffetsalikin tuntui hieman pyörivän.

Kerättyämme energiaa sängynpohjalla ja haukattuamme happea Tallinnan kaduilla päädyimme hotellista löytyneestä lehtisestä bongattuun 30-luvun kieltolakiajan henkiseen Chicago 1933 -ravintolaan vanhan kaupungin porttien luona. En suosittele - hotellilehden juttu oli selvästikin maksettu mainos. Ilta-aikaan ravintola olisi saattanut olla kiva drinksupaikka, mutta laadukkaaksi mainostettu ruoka oli masentavan huonoa.
Miehen tilaama hampurilainen oli nuiva niin ulkomuodoltaan kuin maultaankin ja minun tilaamani ankan rinta oli mauton, ja sen lisukkeina tarjotut säilykepäärynäpyree, mauttomat perunat ja kuivahtaneen palaneen makuiset herkkusienet korostivat enemmän annoksen tylsyyttä kuin ankanrinnan siedettävää kosteutta ja mureutta.

Illastimme Ribessä, joka on rankattu top 50-listalla peräti toiseksi!
Ravintolan sisustus ja tunnelma oli mukava, mutta me saimme pöytävarauksesta huolimatta oudon huonon pöydän - takkikaapin ja viinikaapin vierestä, niin että tarjoilijat vilistivät asiakkaiden takkien kanssa jatkuvasti pöytämme ohi ja pyllistelivät ahtaassa välissä hakemassa viinejä kaapista joka oli lähes kiinni pöydässämme.
Ruuat olivat minulle suoraan sanottuna pettymys. 2.sijalle yltäneeltä ravintolalta olisin odottanut jonkinlaista "munaa" ruualta, enkä vain hienostuneita annoksia hyvistä raaka-aineista. Ruoka oli siis ihan hyvää, mutta melko mitäänsanomatonta. Minä tilasin alkupalaksi kampasimpukoita ja jättikatkarapuja vaniljakastikkeella ja tyrni-omenapyreellä. Tyrni-omenapyree oli annoksen raikas huippukohta, kampasimpukoita tilasin koska en niitä ole aiemmin maistanut ja vaikka koostumus oli miellyttävä, mausta en kommentoi muuta kuin että "onpahan maistettu".
Mies söi alkupalaksi ankka carpacciota créme de foie gras de canardilla. "Ei mitään maailman parasta", kommentoi mies, ja saamani pieni makupala oli kyllä hyvin mauton pala.
Pääruuaksi minulle tuli viiriäistä perunagratiinilla, kirsikkatomaateilla ja potviinikastikkeella. Hyvin tylsän makuista tämäkin. Ei mitään ns. X-factoria mikä saisi hengähtämään ihastuksesta tai hämmästksestä, ei mitään mikä jäisi erityisesti mieleen.
Mies söi savustettua ankkaa punakaalilla, pekoni-gnoccheilla ja appelsiini-limekastikkeella. Ihan ok, muttei edelleenkään mitään erikoista. Pienoinen pettymys siis kaikenkaikkiaan.

Kävimme vielä nauttimassa jälkkäriksi lämmittävät Irish Coffeet jossain kellaribaarissa ja suuntasimme hotellille. Sunnuntaina pyysimme aamupalan jälkeen myöhäisemmän check outin ja kirjauduttuamme ulos nautimme vielä oluet aulabaarissa ennenkuin lähdimme laukkuinemme kohti satamaa ja Scotland Yardia, jossa olen aiemminkin lounastanut pari kertaa ihanien työkavereideni kanssa risteillessäni vähän kosteammissa merkeissä. Mies söi possuleivän ja minä tartarpihvin. Mies kehui rasvaista possuaan oikein hyväksi, itse en niin välittänyt tartarpihvistäni, joka oli jotenkin muuttunut viime kerrasta nuivemmaksi. Mutta Scotland Yardin ihanat valkosipulileivät lyövät aina melkein tajun kankaalta! Nam!

Reissu oli mukava ja onnistunut, vaikka Ribe ei lunastanut korkeita odotuksiamme ruuan suhteen. Mikä mukavinta, pääsin vihdoinkin ensimmäistä kertaa maistamaan ankkaa, viiriäistä ja kampasimpukoita! TERVISEKS!

PAPRIKAINEN LIHAPULLAKEITTO


Lihapullat:
400g paistijauhelihaa
3rkl ruokajogurttia
2rkl tummia korppujauhoja
2rkl Santa Maria Pasta Rossa -maustetta
1tl paprikajauhetta
1/2-1tl suolaa

Keitto:
extraneitsyt oliiviöjyä
2 sipulia
2 tomaattia
2 säilöttyä paahdettua paprikaa
4rkl tomaattipyrettä
1,5l vettä
4rkl härkäfondia
2tl paprikajauhetta
muutama rouhaus Santa maria Pasta Rossa -maustetta
1tl kuminansiemeniä
2dl piccolino putkipastaa (pienikokoista putkipastaa)
2tl kuivattua rakuunaa
suolaa, pippuria

(tuoretta persiljaa ja rakuunaa)

Sekoita korppujauhot ja mausteet jogurttiin. Sekoita joukkoon jauheliha huolellisesti vaivaten. Pyörittele taikinasta leikkuulaudalle sopivan kokoisia lihapullia.

Kuullota hienonnettua sipulia suuressa kattilassa ektraneitsyt oliiviöljyssä. Lisää tomaattipyre ja sekoittele vielä hetki. Lisää n.1l kuumaa vettä, sekoittele ja kiehuttele hetki. Lisää fondi ja kaikki muut mausteet paitsi rakuuna. Muista maistaa ja maustaa makusi mukaan myös suolalla ja pippurilla ja lisää tarvittaessa muita mausteita. Lisää putkipasta ja keitä paketin ohjeen mukaan paria minuuttia vaille kypsäksi. Pilko tomaatit ja paprikat kuutioiksi. Lisää keittoon tarpeen mukaan n.5dl vettä, lisää tomaatit, paprikat, kuiva rakuuna, sekä raa'at lihapullat. Kiehuta pari minuuttia, maista lihapullaa ja tarkista kypsyys. Jaa lautasille ja koristele silputulla persiljalla sekä tuoreella rakuunalla.

OLIVIAN KANA (niin monen vuoden jälkeen muistatko muaaaa?)


En ole vuosiin tehnyt Olivian kanaa. Bongasin ohjeen joskus yli 10v sitten jostain hunajamainoksesta ja ohjetta tuli käytettyä ahkerasti. Suureksi hämmästyksekseni resepti on ollut blogini ylivoimaisesti etsityin ja suosituin. Oli pitkästä aikaa kokeiltava reseptiä, jotta ymmärtäisin mikä siitä tekee niin suositun. En uskalla alkuperäistä reseptiä poistaa tai muokata jos joku on siihen erityisen tykästynyt, joten kirjoitan kokonaan uudestaan, tällä kertaa vähän täsmällisemmillä ohjeilla.

3kpl broilerin filepihvejä
maissijauhoja (muutama ruokalusikallinen)
tuoreita herkkusieniä (1rs tai n.5kpl isoja irtoherkkusieniä)
pakastebabyporkkanoita (1 pieni pss)

2dl kermaa
2 prk (=yht 240g) smetanaa
2rkl juoksevaa hunajaa
1rkl soijakastiketta
2tl rosepippuria
(suolaa)

Leikkaa kanoista mukavan kokoisia suupaloja ja pyörittele palat maissijauhoissa.
Paista pannulla ektraneitsyt oliiviöljyssä.
Kaada uunivuokaan.
Viipaloi herkkusienet ja paista viipaleet pannulla.
Kaada kanapalojen sekaan vuokaan. Lisää jäiset babyporkkanat.
Valmista kastike sekoittamalla kerma, smetana, rosepippuri, juokseva hunaja ja soijakastike keskenään.
Itse jouduin lisäämään valmiiseen ruokaan reilusti suolaa, joten lisää ripaus suolaa jo tässä vaiheessa.

Lisää kastike vuokaan.
Hauduta uunissa 175 asteessa n.45min-1h.
Tarjoile riisin kanssa.

LAMMASNAKKIPIILOT


Vähän erikoisempi lammasversio perus nakkipiiloista.

5 suorakaiteen muotoista voi/lehtitaikinalevyä
5 pitkää mausteista lammasnakkia
kourallinen raastettua paprika-chili-juustoa
kuivattua minttua
1 kananmuna

Sulata ja puolita taikinalevyt. Puolita lammasnakit ja aseta puolikas nakki jokaisen taikinaneliön päälle. Ripottele jokaisen nakin päälle hieman juustoraastetta, rullaa kääröiksi ja sivele kääröt vatkatulla munalla. Ripauta pinnalle vielä vähän minttua. Paista uunissa 225 asteessa n.15min. Nautiskele sinappi-viini-kermakastikkeen kanssa!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...