Mieheni oli ystävineen viikon metsästysreissulla, ensimmäistä kertaa itsekin ampumassa. Saalis oli kohtalainen ja miehenikin onnistui saamaan yhden riekon. Osa saaliista päätyi pataan jo reissussa, mutta kotiin asti miesten mukana matkasi jänis, teeri ja kaksi riekkoa. Palatessaan kotiin mies heitti minulle "kevyen" haasteen: minun pitäisi valmistaa tästä lopusta saaliista illallinen metsämiehille puolisoineen. En ole eläissäni edes maistanut jänistä tai metsäkanalintuja puhumattakaan niiden valmistamisesta! Lisäpaineita loi se etten halunnut pilata arvokkaita lihoja, syömässä oli minun lisäkseni toinenkin hieman epäilevästi riistalihaan suhtautuva naishenkilö, ja kaiken kukkuraksi linnuissa oli lihoja hyvin vähän jaettavaksi useammalle ihmiselle. Taivaan kiitos miehet sentään siivosivat lihat minulle tutumpaan muotoon...
Googlettelin viikon ajan erilaisia reseptejä ja oikeaoppisia valmistustapoja ja päädyin seuraavanlaiseen menuun:
Menu Posio 2011
kantarelli-pekonipiiraset
******
pekoniin käärittyä riekonrintaa ruistaikinakuoressa
punaviinissä haudutettua teerenrintaa rosmariinilla
peruna-gruyèrepatee
punaviini-mustaherukkakastike
******
jänispataa
peruna-palsternakka-päärynäpaistos
******
suklaakakkua, vanilja-karpalojäätelöä ja lakkasorbettia
Halusin syksyiseen riistaillalliseen sieniä, mutta tiedän etteivät kaikki ruokailijat niistä vältä, joten tein pieniä kantarelli-pekonipiirasia (ohje lopussa, piirasista unohtui ottaa kuva) ruuan kanssa naposteltavaksi. Pieniä riekon rintoja oli vain neljä ja suurempia teeren rintoja kaksi viittä henkeä kohden, joten valmistin niistä alkupalalautasen, jolle tuli punaviinissä haudutettua teeren rintaa rosmariinilla , mustaherukka-punaviinikastiketta, pekoniin käärittyä riekon rintaa ruistaikinakuoressa sekä peruna-gruyèrepateeta, jonka maustoin tällä kertaa ruohosipulin sijasta vahvemmin salvialla.
Itselläni ei ole riistaruuan valmistamisesta kokemusta, mutta halusin maistaa riistaa valmistettuna niin että siinä maistuu puhdas, tuore riista eikä ylikypsennetty, maksamainen vanha riista. Löysinkin paljon neuvoja, että metsäkanalintujen liha tulisi jättää roseeksi, mutta reseptejä roseeksi jätettävälle lihalle löytyi hyvin niukasti - suurin osa resepteistä kehotti hauduttamaan lihoja tuntitolkulla. Tässäkin valmistustavassa on toki puolensa - jäniksen valmistin padassa hauduttaen ja liha oli ihanan mureaa ja irtosi luista itsestään. Jänispadan lisänä tarjosin peruna-palsternakka-päärynäpaistosta ja pihlajanmarjahyytelöä.
Jälkiruuaksi tein Akseli Herlevin reseptillä suklaakakkua, tällä kertaa ilman chiliä. Suklaakakun lisänä oli lakkasorbettia ja karpalo-vaniljajäätelöä.
Mielestäni ateriakokonaisuus onnistui hyvin. En onnistunut pilaamaan lihoja, mitä nyt teeren rinta pääsi hieman kuivahtamaan odotellessaan riekon rintoja uunista. Mustaherukkakastike pelasti kuitenkin teeren. Linnuista riitti juuri sopivasti alkupaloiksi ja jänispataa syömme vieläkin, eli pelkoni lihan vähyydestä oli turha. Ruuat saivat kiitosta ja me "riistakammoiset" naisetkin nautimme miedosta riistan mausta. Itse yllätyin riistan mausta positiivisesti, sen maustaminen ja valmistaminen oli piinaavista kauhuskenaarioistani huolimatta helppoa, ja odottelenkin ensi vuonna hieman suurempaa saalista!
Kantarelli-pekonipiiraset
Pohja:
3½dl vehnäjauhoja
½tl suolaa
125g voita
½dl vettä
Täyte:
120g smetanaa
2 kananmunaa
n.10 salvian lehteä
kourallinen tuoretta timjamia
1tl kuivattua kirveliä
½tl valkopippuria
200g kantarelleja puhdistettuna
muutama siivu pekonia
3 kevätsipulin vartta
ripaus valkopippuria
ripaus suolaa
oliiviöljyä
Sekoita suola jauhoihin ja nypi voi joukkoon. Sekoita vesi nopeasti taikinaan. Ota taikinasta pieniä palloja ja muovaile palloista silikonisen muffinssivuoan kuppeihin pohjat reunoineen piirasille. Esipaista pohjia pari minuuttia 200 asteisessa uunissa.
Siivuta kevätsipuli ja suikaloi pekoni n. 1cm siivuiksi. Kuumenna loraus öljyä paistinpannulla ja kääntele siinä hetki pekonia, lisää kantarellit ja kevätsipuli ja kääntele taas hetki - älä anna kantarellien lötkistyä tai sipulin menettää kaunista vihreää väriään. Mausta ripauksella suolaa ja valkopippuria.
Sekoita smetana smetana ja munat kulhossa. Lisää silputut tuoreet yrtit, kirveli, valkopippuri ja ripaus suolaa.
Annostele sienitäytettä esipaistetuille pohjille ja kaada viimeiseksi jokaiseen piiraseen smetanatäytettä. Paista uunissa 200 asteessa noin 15-20min eli kunnes pikku piiraset näyttävät kypsiltä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti