Kinkkureseptejä on netti väärällään, eikä ihme.
Mieltymyksiä kun on niin monia.
Joulukinkku ei kuulu lempparijouluruokiini eikä ole mikään välttämättömyys joulupöydässäni, mutta mieluiten sitä syön jos se on mureaa, muttei kuivaa. Rasvaa saa olla hieman reunoilla ja kuorrutetta ohuelti. Kinkkuni syön joko lämpimänä tai kylmänä, sinapin kanssa.
Teimme viime jouluna ihkaensimmäistä kertaa joulukinkun itse.
Aiempina vuosina joulukinkun on loihtinut anoppi.
Koska kinkkureseptien määrä oli päätähuimaava, ulkoistin itseni täysin
"Sen Oikean" valinnasta ja koko kinkun valmistamisesta.
No, kuorrutteen valitsemiseen halusin osallistua.
Ohjeet onnistuneeseen joulukinkkuun löytyivät TÄÄLTÄ.
Käytännössä homma meni näin:
Kinkku sai sulaa muutaman vuorokauden ajan kääreessään ulkovarastossa (pari astetta pakkasta).
Tämän jälkeen kinkku poistettiin kääreestään ja upotettiin kylmään, väljään veteen saaviin ja siirrettiin autotalliin (n.+10 astetta).
Kinkun lämpötilaa seurattiin lihalämpömittarilla, tavoitteena 15 astetta.
Sulanut kinkku lykättiin paistopussiin ja 125-asteiseen uuniin.
Lihan lämmön seuraamiseen käytimme uunin omaa paistomittaria.
Kun kinkun sisälämpötila oli 75 astetta, se otettiin uunista, mutta sai levätä rauhassa paistopussissaan, ennen kuin siitä siivottiin ylimääräiset silavat, kamarat (ja verkko).
Viimeisenä kuorrutus - ja taas liikaa valinnan varaa resepteissä.
Tässä kohtaa minä astuin puikkoihin ja yhdistelin eri reseptejä. Kuorrutus syntyi dijon-sinapista, kananmunan keltuaisesta, timjamihunajasta ja hapankorpuista. Sinappi, keltuainen ja hunaja sekoitettiin keskenään ja siveltiin kinkun pintaan. Tämän jälkeen hapankorput hienonnettiin monitoimikoneessa ja paineltiin sinappihuntuun.
Lopuksi kinkun rasvakerrokseen viillettiin ruudukko ja ruudukon
leikkauskohtiin paineltiin neilikoita.
Tämän jälkeen kinkku tungettiin takaisin uuniin, nyt 250 asteeseen,
kunnes kuorrutus sai mukavasti väriä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti