"Boom boom - shake the room!"
Viime viikonloppuna tyttäremme sai päähänsä, että olisi kivaa järjestää "yllätyslaatikkohaaste" Master Chefin tapaan perheen kesken. Tuumasta toimeen - tytön idea johti kolmipäiväiseen mysteerilaatikkohaasteeseen, jossa jokainen sai vuorollaan kokata illallisen toisten hankkimista raaka-aineista.
Raaka-aineiden ostaminen toiselle oli sekä hauskaa että hankalaa. Jos raaka-aineet ovat liian "ilmiselviä", on niistä vaikeaa keksiä mitään uutta ja mielenkiintoista. Mutta jos minun mielestäni ainekset ovat ilmiselviä, ovatko ne sitä toiselle? Jos taas ainekset ovat outoja tai yhteensopimattomia, tehtävä on liian vaikea ja lopputuloksena pahimmassa tapauksessa syömäkelvoton sotku ja lässähtänyt ilo. Toisaalta kiinnostaisi haastaa puoliso tekemään ruokaa ihan oudoista aineksista - toisaalta niitä tuotoksia pitää sitten itsekin syödä, eikä ajatus vaikkapa guava-naudanmaksasmoothiesta herätä juurikaan ruokahalua...
Haasteen idea tietenkin oli, etteivät muut saa auttaa kilpailijaa ruuanvalmistuksessa. Olemme tottuneet tekemään ruokaa yhdessä, joten oli vaikeaa arvioida paljonko aikaa kuluu, jotta kilpailija saa lautaselle jotain järkevää. Valitsimme aikarajaksi 1,5 tuntia, joka osoittautui juuri sopivaksi. Aika vaikutti ensin pitkältä, mutta noin puolen tunnin pohdinta- ja valmistelutuokion jälkeen alkoikin jo tulla kiire. Ajan kuluminen yllätti meidät kaikki vuorollaan, vaikka loppujen lopuksi saimmekin ruuat lautaselle hieman etuajassa.
Kilpailun autenttisuuden tähden loimme tunnelmaa selittämällä kilpailijalle haasteen säännöt ennen ajanlaskun alkua:
"Sinulla on 1,5 tuntia aikaa tehdä laatikon sisältämistä aineksista illallinen kolmelle hengelle.
Kaikkia laatikon sisältämiä aineksia on käytettävä.
Lisäksi käytössäsi on kaikki keittiön peruselintarvikkeet.
Saat nostaa laatikon kannen - - - NYT!".
MYSTEERILAATIKKO 1/3
Annos sai molemmilta tuomareilta 9/10 pistettä. Näin jälkeenpäin ajatellen olisin voinut kokeilla jotain haastavampaakin ja turvauduin osittain jo tuttuun couscoussalaattipohjaan, mutta bataattia en ole aiemmin käyttänyt salaatissa ja olen myös ylpeä, että annoksen muovautuessa keksin yhdistää siihen chilikaramellisoidut pekaanipähkinät, jotka sopivat hyvin vuohenjuustoon ja toivat annokseen vähän "crunchya".
MYSTEERILAATIKKO 2/3
Tytön mysteerilaatikosta löytyi jauhelihaa, paprikaa, cheddaria, korianteria ja nachoja. Näistä aineksista pikkukokki valmisti cheddarkuorrutettuja jauhelihapihvejä nachoilla ja paprika-kurkkukastikkeella. Yllätyin miten tarkasti tyttö oli painanut mieleensä mitä meillä yleensä laitetaan jauhelihamassaan ja lisäksi olin ylpeä, kun tyttö paistoi maustamastaan jauhelihataikinasta pienen koe-erän paistinpannulla ja lisäsi sen perusteella seokseen lisää mausteita. Ensikertalaiseksi kokki onnistui aivan loistavasti jauhelihapihvin paistamisesta: pihvit olivat mehukkaita ja niissä oli paistopintaa.
Ottaen huomioon kokin ikä ja ruuanlaittokokemus tuomariston teki mieli pisteyttää tämä kaunis ja maukas annos yli arvosteluasteikon, mutta tiukkoina tuomareina päädyimme antamaan illalliselle 8/10 pistettä. Pisteitä palkitsevampaa tytölle oli onnistua itsenäisesti ruuanlaitosta ja saada lautaselle jotain kaunista ja hyvää. Ylpeys onnistumisesta hehkui punana poskilla.
MYSTEERILAATIKKO 3/3
Miehen vuoro oli viimeisenä. Hänen tehtävänsä oli valmistaa illallinen jättikatkaravun pyrstöistä, avokadoista, kevätsipulista, chilistä, limetistä ja korianterista. "Iskän" tuntien olimme pähkäilleet kaupassa, että keittoa hän ei kumminkaan valmista, mutta jotain thaimaalaista voisikin syntyä. Itse ajattelin, että perheemme pastamestarina mies saattaisi tehdä tuorepastaa, mutta en kuvitellut näiden aineksien vääntyvän pastaksi... Kuinka oikeassa ja väärässä olinkaan yhtä aikaa.
Hetken aineksia tuijoteltuaan mies ryhtyi tositoimiin ja kaivoi esiin jauhoja, munia ja pastakoneen. Hän loihti meille ravioleja katkarapu-avokado-kevätsipuli-chilitäytteellä sekä valkosipuliöljyssä paistettuja jättikatkaravun kuoria. Kekseliästä ja herkullista!
Myönnettäköön, että tuomaristo saattoi hetken aikaa pohtia taktikoinnin mahdollisuutta, mutta lopulta oli pisteytyksessään yksimielinen: 9/10. Mysteerilaatikkohaasteen voiton jaoimme siis me vanhemmat. Pistepotti ja voitto ei kuitenkaan ollut kenellekään meistä tärkeää. Tärkein palkinto oli varmasti tekemisen ilo ja onnistumisen tunne, ja jatkossa aion kyllä jakaa tasaisemmin kokkausvastuuta näiden "apukokkieni" kanssa.
On sinun aikasi avata mysteerilaatikko --- NYT!